Lähestyvien aluevaalien kynnyksellä korostuu jälleen keskustelu Suomea uhkaavasta hoitajapulasta. Väestön entisestään ikääntyessä, kasvaa myös tarve entistä suuremmalle panokselle hoitoalalla.
Hoitajapulan ratkaisuksi esitetään ulkomailta houkuteltavaa työvoima. Erityisesti Filippiinit korostuu Suomen hoitoalan tulevaisuudesta puhuttaessa. Filippiiniläisiä hoitajia onkin saapumassa Pirkanmaan lisäksi ainakin Päijät-Hämeeseen. Osa filippiiniläisistä hoitajista on opiskellut suomea jo kotimaassaan, osa Suomeen saavuttuaan.
Ulkomaista työvoimaa kannattavat tahot eivät tahdo nähdä mitään ristiriitaista hoitajapulaan esittämässään ratkaisussa. Ulkomaisten hoitajien hankinta on heille kuin nettikauppaa, tilataan tarvittaessa. Ulkomaisen työvoiman kohdalla halutaan sivuuttaa ongelmat, jotka jo nyt hoitoalaa kohtaavat. Mikään ei estä filippiiniläisen hoitajan väsähtämistä kuormittavaan työtaakkaan, vaikka tämä suostuisikin työskentelemään tarjotulla palkkatasolla ja olisi muuten tyytyväinen suomalaisiin elinoloihin.
Ratkaisu hoitajapulaan on löydettävä lähempään kuin toiselta puolelta maapalloa. Painotus on asetettava sille, että lukuisat jo alalle koulutetut suomalaiset näkisivät varteenotettavana ja mielekkäänä vaihtoehtona tehdä paluu hoitoalalle. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa on jopa 80 000 koulutettua hoitajaa, jotka eivät enää omasta tahdostaan työskentele alalla. Palkkauksen ja työolojen on vastattava työn vaativuutta, jotta hoitoalalle kouluttautuville myös pysyminen alalla olisi pitkäaikainen ratkaisu.
Kielitaito on oleellinen vaatimus useissa työtehtävissä. Hoitoalalla jos jollain, kielitaidon merkitys korostuu entisestään. Kielimuuri on tiedostettava mahdollisena riskinä ihmisen terveydestä puhuttaessa. Työvoimakustannuksista saatavaa säästö ei ole turvallisuuden heikkenemisen arvoista. Seniorimme ansaitsevat palvelunsa äidinkielellään jatkossakin.
Julkaistu Aamulehdessä ja Tamperelaisessa